Kaulin tempauksella ilahdutetaan synnytyssairaaloiden kätilöitä

Alkukesästä 2011 ilmestyneen Sydänääni-lehden ”Kaulimella kylmää kyytiä kivuille”- artikkelin (s.20-21) innoittamana Aktiivinen Synnytys Ry:n hallitus päätti järjestää Kaulin –tempauksen. Kaulin tempauksen ajatuksena on lahjoittaa Suomen synnytyssairaaloihin vedellä täytettävä kaulin ja uusin Sydänääni-lehti jossa yllä mainittu artikkeli julkaistiin. Kaulinten lahjoitukseen osallistuvat Aktiivinen synnytys ry:n lisäksi myös Tupperware jälleenmyyjä Tuula Kulmala ja Tampereen Tupperware tukkuyrittäjä Eija Niemi.

Kaulin tempaus käynnistyi konkreettisesti 8. heinäkuuta 2011, kun ensimmäiset kaulimet lähtivät postin mukana synnytyssairaaloihin ympäri Suomea. Loput kaulimista tullaan viemään suoraan synnytyssairaaloihin tulevien viikkojen aikana. Kaulimen ja Sydänääni –lehden mukana on saatekirje kätilöille. ”Toivomme, että kaulin innostaa teitä tarjoamaan äideille erilaisia lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja synnytyskipuihin”, kirjeessä sanotaan.

Aktiivinen Synnytys ry suosittelee lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja synnytyksessä seuraavista syistä:

- lääkkeettömät kivunlievityskeinot tukevat naisen kehon omaa hormonitoimintaa

- kehon oma oksitosiini eli ’rakkaushormoni’ on erittäin tärkeä äidin ja vauvan kiintymyssuhteen kehittymiselle ja imetyksen onnistumiselle

- kehon oman hormonitoiminnan tukeminen vähentää synnytyksen jälkeistä masennusta ja lisää äidin ja vauvan yleistä hyvinvointia.

Yhdistys pyrkii edistämään aktiivisen ja luonnollisen synnytyksen hoitomuotojen ja tiedon saatavuutta, ja Kaulin tempaus on yksi konkreettisista keinoista.

Sydänääni -lehtiä

**Lehdet ovat käyneet vähiin ja vanhojen lehtien myynti menee tältä erää tauolle. KIITOS kaikille lehtiä tilanneille! **


Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus ostaa vanhoja Aktiivinen synnytys ry:n julkaisemia Sydänääni -lehtiä omaksi iloksi tai vaikka lahjaksi raskaanaolevalle ystävälle!

KOLME valitsemaasi lehteä maksaa vain 7e (sis. postikulut)!

Ohjeet tilaamiseen
Lehtivalikoima näkyy alla ja voit valita siitä vapaasti mitkä vain kolme lehteä. Maksa seitsemän euroa Aktiivinen synnytys ry:n tilille Sampo 800012-1405280 viitteellä 3010. Laita sen jälkeen sähköpostilla tiedot lehtien toimittamista varten eli: lehtien julkaisunumerot ja kappalemäärät kuinka monta lehteä haluat ja yhteystiedot (oma nimesi, osoite ja mielellään myös puhelinnumero). Mikäli haluat, että lehdet lähetetään vaikkapa suoraan ystävällesi, niin laita myös ystäväsi nimi ja osoite ja maininta lahjasta. Sähköpostiosoite: terhinummi at gmail.com.

VANHOJA LEHTIÄ
Kansilehtikuvan alla on kuva lehden sisällysluettelosta. Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi.

2008/3-4

2008/2
Teemana: Tukihenkilöt

2008/1
Teemana: Synnytysteknologia

2007/3-4
Teemana: Elämää synnytyksen jälkeen
(Lehdessä ei ole sisällysluetteloa.)

2006/3-4

2006/1

2005/3

2004/3-4
Teemana: Minun synnytykseni

2004/1

2003/4
Teemana: Synnytyksen historia

2003/2

2003/1
Teemana: Aktiivinen synnytys ruohonjuuritasolla

2004 / Imetysuutisia
Aktiivinen synnytys ry:n ja Imetyksen tuki ry:n yhteislehti

Minna - vahva synnyttäjä

Minna Canth suurperheen äiti, naisasialiikkeen nainen, yrittäjä, vahva savolainen nainen, kuten ätinikin, ovat olleet minulle voimaa antavia esimerkkejä. Se minkä koen meitä eniten, yli aikakausien, yhdistävän ovat lunonnolliset synnytykset.

Synnytykset luonnollisena tapahtumana voimaannuttavat. Se, että on saanut selviytyä omin voimin, tilanne on ollut hallinnassa omin keinoin, on palkitseva, äitiyttä ja naiseutta vahvistava. Se antaa eväät vanhemmuuteen, vahvistaaa naiseutta ja äitiyttä sekä kantaa vaikeiden tilanteiden yli.

Muotiin tulleessa teknologisessa synnytyksessä nainen on asiantuntijoiden hoidettavana, heidän armoillaan, passiivisena hoidon kohteena. Tällainen tapahtuma heikentää naisen luottamusta tunteisiinsa ja vaistoihinsa, joita tarvitaan kasvatustehtävässä, naiseuden ja äitiyden arkipäivän haasteista selviämisessä.

Kannattaa hyödyntää synnytyksen tarjoama ainutkertainen kasvun tapahtuma jotta tulisimme paitsi vanhemmiksi niin myös viisaammiksi naisiksi. Synnytystapahtuman merkittävyyden vuoksi äidit ovat kasvattamisen ja hyvinvoinnin avainasemassa perheissä. Nämä vanhat naiset ovat viisaita ja arvostettuja..

Vahva nainen vie synnytyskulttuuria eteenpäin ja vahva synnyttäjä naisliikettä. Nyt suomalainen synnytyskulttuuri on käännekohdassa teknologisesta luonnonmukaisempaan.

Tervetuloa Minna-päiville 20.3., Kuopion kaupunginkirjastolle kuulemaan asiantuntijoilta otsikolla”Ihanaa synnyttämisen tuskaa” uusinta uutta synnytyskivusta ja synnytyspelosta sekä näkemään ja kokemaan synnytyslaulua-ja tanssia.

Aila Miettinen, naistentautien-ja synnytysten erikoislääkäri, Aktiivinen Synnytys r.y.

Julkinen nainen

Anna 3/2010
Anna Kontula:

Kun nainen hedelmöittyy, hänen ruumiinsa siirtyy yhteisomistukseen. Kellä tahansa on lupa mennä kadulla taputtelemaan masua tai kuulustella bussissa ruoansulatusjärjestelmän toiminnasta. Odottavan äidin tulee olla tyynen kiitollinen huomiosta. Ei siinä sovi mennä sanomaan, että käpälät irti, minun oksennukseni ei muille kuulu.

Raskaana oleva nainen symboloi yhteisön jatkuvuutta ja sitoo ihmisiä yhteen. Siksi on hyvä, että pyöreä vatsa herättää ympäristössään lämpöä. Ihmisten suojelunhalua voidaan kuitenkin käyttää myös väärin, naisiin kohdistuvan kontrollin oikeutuksena.

Tämä näkyy esimerkiksi synnytyspaikoista käydyssä keskustelussa. Vaikka suomalaisten synnytyssairaaloiden hätäsektiovalmius ja henkilökunnan ammattitaito ovat maailman huippua, on äitien kuuntelemisessa edelleen kehittämisen varaa. Monet lääkärit paheksuvat pehmeitä synnytyksiä. Heistä on kohtuutonta, että kun he esittelevät naisille lääketieteen uusimpia saavutuksia, nämä kuuntelevat aikansa ja kysyvät sitten akupunktiosta. Vesisynnytyksiä, perhehuoneita ja kivunkarkotuslauluja pidetään hömppänostalgiana, joka ei kuulu sairaalaan.

Pehmeisiin synnytyksiin erikoistuneet yksiköt ovat säännöllisin väliajoin lopetusuhan alla: Tammisaari hävittiin äskettäin ja Vammalan lakkauttamista puuhataan. Lakkautuksia perustellaan sillä, että lasten ja äitien turvallisuus edellyttää synnytysten keskittämistä. Oikeastihan tässä ei tietenkään ole vastakkain vastasyntyneiden terveys ja naisten vastuuton oikkuilu. Pehmeät synnytysmenetelmät ja kova lääketiede mahtuivat mainiosti samaan sairaalaan, jos tahtoa löytyy.

Kyse onkin siitä, kuka hallitsee syntymää ja synnytystä, siis elämän tärkeimpiä hetkiä. Tässä asetelmassa jakkarasynnytys on auktoriteettien rienaamista, synnytystapahtuman vaatimista takaisin synnyttäjien haltuun. Siksi kalseiden salien normisynnytystuoleja kyseenalaistavat vaihtoehtoäidit leimataan lapsiaan laiminlyöviksi seikkailijoiksi.

Syntymättömän lapsen turvallisuus ja äitien syyllistäminen ovat hallinneet myös syksyllä jälleen virinnyttä keskustelua ”päihdeäitien” pakkohoidosta. Ministeri Paula Risikko on valmistelemassa lakia, jonka perusteella raskaana oleva nainen voitaisiin toimittaa vastentahtoisesti hoitoon sikiön suojelemiseksi alkoholivaurioilta.

Asia sinällään on äärimmäisen tärkeä. On väärin, että äitien alkoholin käytön takia osa lapsista syntyy vakavasti vammautuneina.

Mutta sitten käy ilmi, että uudistusta valmistelleen työryhmän raportissa on käytetty harhaanjohtavia tilastoja ja että itse asiassa vaurioiden syntymisen ajankohdasta tai sen aiheuttavista alkoholimääristä ei ole luotettavaa tietoa. Ja että merkittävä osa sikiövaurioista kenties syntyy jo raskauden ensimmäisinä viikkoina, jolloin edes äiti ei tiedä raskaudesta, saati sitten viranomaiset.

Tekeillä on siis radikaalisti aikuisen naisen autonomiaa rajoittava laki, joka perustuu kiistanalaiselle tutkimustiedolle ja jonka soveltamisaluetta ei voi tarkasti määritellä. Lasten suojelemisella on historian kuluessa oikeutettu noitien polttamista, siveysvöitä ja koulutuksen varaamista miehille. Lasten edulla voi perustella mitä vain ja on perusteltu lähes mitä vain, sillä eihän kukaan tohdi vastustaa lasten parasta.

Pakkohoitolain kohdalla pahin uhka tietenkin on, että vapauden menetyksen pelko etäännyttää naisia neuvolajärjestelmästä, joka kuitenkin on alhaisen lapsikuolleisuuden perusta. Tällöin laki ei olisi vain arveluttava ja tehoton, vaan vaarantaisi suoraan sikiöiden terveyden. Kaavailtu pakkohoitolaki on erinomainen esimerkki siitä, miten tottelemattoman äidin kurittaminen ajaa jopa sikiön turvallisuuden edelle. Jos todella oltaisiin huolissaan sikiövaurioista, eikö nyt ensiksi hoidettaisi ne äidit, jotka hoitoon pyytävät mutta eivät resurssien puuttuessa pääse?

Lasten hyvinvointi on liian kallis asia vallankäytön käsikassaraksi. Mitäpä jos sen sijaan annettaisiinkin vanhemmille mahdollisuus: riittävillä turvaverkostoilla ja tuella he todennäköisesti toimivat lastensa parhaaksi.


Julkaistu kirjoittajan luvalla.

Aktiivinen synnytys ry:n kannanotto HUSn hallituksen jäsnenille

Hyvä HUS:n hallituksen jäsen,

Aktiivinen synnytys on toiminut maassamme yli kaksikymmentä vuotta
ollen mukana tukemassa synnyttäviä naisia sekä tukemassa
synnytyskulttuurin muutosta suuntaan, jossa naista synnyttäjänä
kunnioitettaisiin. Yhdistys on aina tarvittaessa toiminut Tammisaaren
- ja muiden pienten synnytysyksiköiden- lakkauttamisuhkaa vastaan,
koska saamamme palautteen mukaan juuri niissä yhdistyksemme tavoitteet
ja tarkoitus toteutuvat parhaiten.

Aktiviinen synnytys ry:n puheenjohtajana ja kätilönä olen huolissani
Tammisaaren lakkauttmisesta myös syntyvien lasten näkökulmasta.
Yhdistyksemme keskeiseksi asiaksi on muodostunut myös kotona
synnyttäminen. Olemme tukeneet äitejä nuavoin ja konkreettisestikin
kotisynnytysten suunnittelussa ja järjestelyissä. Yhteydenottoa
kotisynnytystä suunnittelevilta tulee päivittäin, joista merkittävä
osa on pääkaupunkiseudulta. Koska alueella ei tällä hetkellä toimi
yhtään kotiloa (kotisynnytystä hoitavaa kätilöä) olemme suosittaneet
kokemukseemme perustuen heille Tammisaaren sairaalan synnytysosastoa.

STAKESin tilastotieteilijät havaitsivat 'suunnittelemattomien
kotisynnytysten' määrän kasvavan trendin muutama vuosi sitten. Tähän
katergoriaan lasketaan myös synnytykset, joissa paikalla ei ollut
ammattihenkilöä. Yhdistyksemme suosittaa ammattitaitoisen kätilön tai
lääkärin läsnäoloa synnytyksessä, mutta jos meillä ei ole ketään
sellaista alueella, jossa kotisynnytystä haluavia on paljon, riski
itsesynnyttämiseen mielestämmme kasvaa.

Aktiivinen synnytys ry toivoo, että Tammisaaren perusteeton
lakkautusuhka väistyisi ja yksikkö saisi jatkaa kallisarvoista
työtään. Tammisaaren synnytysyksikkö on tällä hetkellä maassamme
niiden todella harvojen joukossa, jotka toteuuttavat yhdistyksemme
perusperaatetteita ja tavoitteita.

Ystävällisesti,

Minna Haataja
Aktiivinen synnytys ry puheenjohtaja
p. 040-5116690

Synnyttävän valinta

Monet synnyttäjät ovat vuosien saatossa valinneet synnytyspaikaksaeen lähes kulttimaineeseen Suomessa nousseen Länsi-Uudenmaan, tutummin Tammisaaren sairaalaan. Sairaala on vuosien saatossa saanut kokea lakkautusuhan varmaan useammin kuin yksikään muu synnytyssairaala Suomessa. Jälleen kerran useat jäsenemme ovat tänä kesänä mukana taistelemassa Tammisaaren puolesta.

Tammisaari on yksi suomen neljästä vauvamyönteisestä sairaalasta ja saanut ainoana Suomessa erityiskiitosta WHO:lta synnytystoiminnastaan. Eikö suomalainen kateus siedä kiitosta ja ylistystä yhdelle paikalle, vaan sen toiminta halutaan ajaa alas mallioppimisen ja muiden yksiköiden kehittämisen sijaan?

HUS ilmeisesti haluaa palata ajassa taaksepäin, aikaan, jolloin synnyttäjät erotettiin toisistaan verholla tai muuten makasivat rivissä odottamassa lapsensa syntymää. Nytkin yhdistykselle on tullut postia äideiltä, jotka ovat huolissaan synnytyspaikan muutoksesta HUSin sulkujen vuoksi. Kuinka HUS sikoo selvitä Naisteklinikan ja Tammisaaren sulkemisesta, eivät kaikki Tammisaaren synnyttäjät lähde Lohjalle synnyttämään, kuten kaavailut ilmeisesti ovat.

Nyt on kysymys naisten, lasten ja perheiden oikeuksista. Kyse ei ole turvallisuuden säilyttämisestä, päinvastoin sen vaarantamisesta, kun synnytysmatkoja pidennetään ja naisten ja perheiden valinnanvapautta kavennetaan. Jokaisen itseään kunnioittavan naisen ja perheen tulisi puolustaa tämän valintaoikeuden säilymiseksi maassamme.


Minna Haataja, Aktiivinen synnytys ry:n puheenjohtaja

Synnyttäjillä oikeus laadukkaaseen synnytysvalmennukseen

Taysiin tulee synnyttäjiä ovista ja ikkunoista, jo valmiiksi liian vähän olevaa henkilökuntaa ei olla lisäämässä, ja synnytysvalmennuskin on vain internetin varassa. Täysien synnytyssalien ja kiireisen henkilökunnan takia laadukkaan synnytysvalmennuksen tarve korostuu.Usein synnyttäjät ovat suurimman osan ajasta yksin tukihenkilönsä kanssa, joten synnytykseen valmistautuminen etukäteen on todellatärkeää. Synnyttäjillä on oikeus saada monipuolista tietoa ja konkreettista valmennusta, jossa voi olla vuorovaikutuksessa valmentajansa kanssa, kokeilla erilaisia synnytysasentoja ja tutustua myös lääkkeettömiin kivunlievityskeinoihin ja kokeilla niitä. Näin mielestäni synnyttäjän mahdollisuus synnyttää itselleen sopivimmalla tavalla kasvaa.

Synnytykset ovat ainutlaatuisia kokemuksia, joista voi jäädä kauneimmillaan voimaantunut olo ja hieno muisto tai pahimmillaan vuosiksi traumat jättävä kipeä muisto, jonka vain haluaisi unohtaa. Synnytyskokemuksen laadulla on yhteys myös siihen millaista varhainen vuorovaikutus vauvan kanssa on ja kuinka lapsivuodeaika sujuu. Sen takia on mielestäni äärimmäisen tärkeää, että synnyttäjillä on mahdollisuus valmistautua synnytykseen monin eri tavoin. Onneksi tähän tarpeeseen on vastaamassa myös Tampereen Napapiirin synnytysvalmennukset!

Nimim. Synnyttäjien puolesta